Siirry sisältöön

Ihmisten välisestä ystävyydestä

”Ystävyys tarkoittaa kahden tai useamman ihmisen välistä ihmissuhdetta, jota pidetään tuttavuutta läheisempänä.”

Näin meitä valistaa Wikipedia.

Ystävyys voi ilmetä eri vivahtein, vaikkapa työelämässä tai omassa yksityiselämässä. Silti sekä siviili- että työrooleissa perusviritys lienee sama – mahdollisuus olla oma itsensä ja kyky ymmärtää sekä auttaa kaltaistaan.

Ystävyys voi ilmetä ihmisten välillä erilaisina käyttäytymistapoina, kuten epäitsekkyys, auttaminen, sympatia, empatia, rehellisyys, jakaminen, keskinäinen ymmärrys, läheisyys, vastavuoroisuus tai luottamus. Ystävät kommunikoivat keskenään avoimesti, rehellisesti, mielipiteitään ja huonoja tunteitaankin ilmaisten. Ei tarvitse pelätä, että toinen suuttuisi tai tuomitsisi.

Hyvä ystävä on henkinen hengenpelastaja

Ystävän kanssa vallitsee keskinen ymmärrys – usein se on vielä sanatonta. Ei ole kyse musiikkigenrestä, suunmukaisuudesta tai maailmankatsomuksesta. Toki monissa harrastajayhteisöissä ja tietysti työpaikoilla on helppo samastua samanhenkisen henkilön ajatuksiin ja intresseihin, mutta se ei ole ainoa tie ystävyyteen.

Mistä tiedän olevani hyvä ystävä? Se kun ei ole laatuun tai määrään perustuvaa mittaroitavaa suorittamista. Ihan samalla tavalla kuin kiintymyksen kirvoittavimmassa muodossa, rakastumisessa, ystävyys on henkinen hyvänolontunne, jonka kokee toisen läsnä ollessa. Jos sitä on ilmassa, sen tuntee sisällään.

Ystävyys ei ole ikinä valmis. Sitä opetellaan läpi elämän. Ystävyyttä ei opita kirjoista eikä kursseilta, mutta sitä kannattaa ylläpitää jatkuvasti. Arvosanoja ei anneta. Onnistumista on se, että asioita ja kokemuksia jaetaan – ilman tunnetta siitä, että jäisi toiselle velkaa.

Työkaveri – jokapäiväinen tuttu, vähän enemmän vai ystävä?

Kun ihmiset tapaavat toistuvasti jossain yhteisössä, on luonnollista, että muodostuu kiinteämpiäkin ystävyyssuhteita. Kaikkiin työkavereihin ei tarvitse ystävystyä, mutta tärkeintä on arvostaa kaikkia yhteisössä olevia, jotta jokaisella olisi mukava ja turvallinen tunne hoitaa oma osansa. Se lisää työhyvinvointia ja jaksamista. Työkaverisi on ensisijaisesti tullut töihin hoitamaan ammattiinsa liittyvät työtehtävät ja tienaamaan leipänsä – ei seurustelemaan toisten kanssa.

Yksi voi auttaa ammatillisesti, toinen voi tsempata henkisesti. Toisiamme arvostava ilmapiiri parantaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vietämme kuitenkin keskimäärin kolmasosan elämästämme työyhteisöissä, joten kannattaa itsekin ponnistella sen eteen, että kaikilla olisi hyvä olla kaveruuden ja ystävyyden asteista riippumatta. Muistatko mahdollisesti hetken, kun vaihdoit työnantajaa ja jätit jäähyväiset työkavereille, mutta saatoit saada elinikäisiä ystäviä?

Kaikki meistä eivät ole sosiaalisimpia seurahenkilöitä tai hauskimpia huulenheittäjiä työyhteisössä. Jokaisen kannattaa silti kantaa vastuu siitä, että työpaikan seinäruusutkin tulevat huomioiduksi ja saavat osansa hyvästä ilmapiiristä. Jokainen saa olla oma itsensä – rempseä, jäyhä, suorasanainen tai pohdiskelevampi. Persoonalliset luonteet ovat tervetulleita väriläiskiä työyhteisöön, kunhan asiat tapahtuvat hyvien tapojen raameissa.

Toisen kanssa tai pienessä porukassa voi helposti langeta juoruilemaan ikäviä työkavereista selän takana, mutta onneksi sellainen useimmiten kääntyy itseään vastaan. Koko työyhteisön kannalta on myös tärkeää, etteivät ystävyyssuhteet aikaansaa ikäviä valtaklikkejä, joiden synkeä uhkaviitta leijuu työpaikan yllä. Tämän kaltaista asetelmaa ehkä tarkkaillaan ja arvioidaan eniten silloin, kun esimies ja hänen alaisensa ovat hyviä ystäviä. Moni esimies saattaa tästä syystä pitää etäisyyttä alaisiinsa, vaikka ei millään muotoa olisi hankala ihminen.

Pidetään sydän mukana. Se avaa ovia. Se sopii riitoja. Eikä kuvittele itsestään liikoja.

Hyvää ystävänpäivää!

Ajankohtaista

Oiva vahvistus.